Lohjalaista kumppanuusajattelua: ”Ei tähän mielestäni taloa tarvita vaan halua tehdä yhteistyötä kumppaneina.”

Kumppanuus on ajankohtainen ja yleisesti käytetty, mutta harvemmin täsmällisesti määritelty käsite. Sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi väljää yhteistyötä, sopimuksin säädeltyjä velvoitteita ja vastuita, palvelujen ostoa ja myyntiä tai luottamusta. Kumppanuuteen liittyy myös osallistumisen ja sitä vahvemman osallisuuden käsite: aktiivinen kansalaisuus tarkoittaisi sellaisten uusien toimintatilojen luomista, joissa julkisen ja kolmannen sektorin sekä asukkaiden yhteistoiminta mahdollistuisi nykyistä paremmin. Kumppanuusparadigman onkin nähty olevan muutoksessa. Siinä missä ennen keskityttiin valtaan, byrokratiaan ja standardiratkaisuihin, pyritään tulevaisuudessa pikemminkin demokratiaan, moniäänisyyteen ja dialogiin. Kumppanuus ja siinä esiintyvät ongelmat ovat ajankohtaisia erityisesti kuntaliitosten yhteydessä. Tutkimusten mukaan kuntaliitokset heikentävät ihmisten osallisuuden kokemusta ja luottamusta kuntansa päätöksentekijöihin. Jopa yli 70 prosentissa kuntia luottamustaso on ollut kriittisellä tasolla. Näin ollen kumppanuusajattelun tutkiminen on varsin tärkeää. Tämä opinnäytetyö tarkastelee kumppanuusajattelua Lohjalla. Pääpaino on järjestöjen ja kaupungin välisessä kumppanuudessa, mutta aineistossa kuuluu myös muiden kaupunkilaisten ääni. Tavoitteena on selvittää, mitä Lohjalla ajatellaan kumppanuudesta, mitä sillä tarkoitetaan ja mihin suuntaan sen ajatellaan tai toivotaan kehittyvän. Työn tilaaja on järjestöjen ja kaupungin yhteistyötä kehittänyt Lohjastuu-projekti, jonka työtä jatkaa vuoden 2017 alusta Lohjalle perustettu Kansalaistoiminnan keskus. Käynnistin työni Lohjastuun kumppanuus-illan keskusteluilla keväällä 2016. Sen jälkeen toteutin Lohjalaiset -facebookryhmässä ja kaupungin organisaatiossa webropol-kyselyn, johon sain 64 vastausta. Myös facebookissa käytiin keskustelua kumppanuudesta. Lopuksi tukevoitin aineistoa vielä järjestötoimijoiden ryhmähaastattelulla. Analysoin aineistot fenomenologis-hermeneuttisella analyysillä, jossa painotetaan aineistoa kokonaisuutena. Kumppanuusajattelun tutkiminen on merkitysten tutkimista. Asiat ja ilmiöt saavat merkityksensä suhteessa toisiinsa ja se, minkälainen merkitys jollekin käsitteelle annetaan, määrittelee sen arvon suhteessa muihin asioihin. Ei ole itsestään selvää, että kumppanuudelle annetaan samoja merkityksiä kentän molemmilla laidoilla ja siksi on tärkeää selvittää, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan kumppanuudesta. Työni tärkein tulos on luottamuksen suuri merkitys: 32 vastaajaa 64:stä oli sitä mieltä, että luottamus on tärkein tekijä kumppanuudessa. Niinpä myös suurin este kumppanuuden kehittymiselle on luottamuksen puute: 21 vastaajaa merkitsi luottamuksen puutteen tärkeimmäksi. Seuraavaksi tärkeimpänä vastaajat pitivät asenteita, sitoutumista, pelisääntöjä ja vuorovaikutusta. Tässä näkyykin kumppanuusparadigman muuttuminen: tämän aineiston perusteella julkisen ja kolmannen sektorin sekä kuntalaisten keskuuteen kaivataan lisää dialogia, avoimia kohtaamisia ja uusia mahdollisuuksia edustuksellisen demokratian ja byrokratian sijasta. Lohjasta toivottiin kovasti kumppanuuskaupunkia, mutta tällaista kehitystä ei pidetty todennäköisenä. Kuntaliitoksia on tehty Suomessa hyvin paljon ja tulossa on vielä mm. maan suurin kuntaliitos, jos pääkaupunkiseudun kunnat yhdistyvät. Kaikki toimivat mallit, joilla tuetaan luottamusta ja aidon kumppanuuden kehittymistä, ovat tarpeen. On tärkeää tiedostaa, mitä kumppanuudella tarkoitetaan, jotta siinä päästään toimiviin käytäntöihin. Lohja voisi näyttää tässä kehityksessä mallia maakunnassa ja laajemminkin.Partnership is a common and in-time concept, that is rarely defined exactly. It can represent many things like open cooperation, obligations regulated by contracts, buying and selling services or trust. Often concepts like involvement and yet stronger social inclusion are included: active citizenship means creating new arenas, which provide better opportunities for collaboration of public and third sector and citizens. The paradigm of partnership is changing. Earlier paradigm focused in power, authority, bureaucracy and standard solutions, but the future paradigm is all about democracy, polyphony and dialogue. Also, partnership problems are common and they manifest themselves especially in municipal mergers. According to some researches municipal mergers weaken peoples’ experience of inclusion and trust in their municipality’s policy- and decision makers. The trust level has been critical in even 70 percentages of municipalities. Therefore, it is very important to study partnership thinking. This qualitative study is about partnerships in Lohja. My focus is in partnerships between the municipality and NGOs, but also the citizens’ voice can be heard in this study. My aim is to find out how people define partnership in Lohja and in which direction do they think or hope it will evolve. The subscriber of this study is Lohjastuu-project, which tried to develop the cooperation of Lohja municipality and NGOs. Lohjastuu’s work is continued by civic action centre, which started in Lohja from the beginning of year 2017. My study started with discussions in a partnership-evening arranged by Lohjastuu in spring 2016. Then I made a webropol-questionnaire in Lohjalaiset-facebook group and in the municipality organization. I received 64 answers. There were also some discussions about partnership in facebook. After that I made yet a group interview. I then made a phenomenological-hermeneutic analysis, which emphasizes the material in whole. Studying the partnership thinking is about studying meanings. Things and phenomenons carry meanings in relationship with each other. The meaning that we give to some concept or thing defines its value in relation to other things in our lives. It is not obvious that people include the same meanings in partnership. Therefore, it is important to find out the meanings of partnership. The most important result of my study is the huge importance of trust: 32 participants from 64 thought that trust is the most important element of partnership. So, the biggest obstacle in developing partnership is lack of trust: 21 participants thought so. Next in importance they considered attitude, commitment, rules and interaction. This indicates the change of the paradigm of partnership: based on this material more dialogue, open encounters and new possibilities are needed between the public sector and the NGOs and the citizens – instead of representative democracy and bureaucracy. The participants very strongly hoped that Lohja will become a city of partnerships, but they did not consider that very likely to happen. Many municipal mergers have been made in Finland and we haven’t seen the biggest of them yet: the merger of capital region, which has been planned. Therefore, all workable models that create trust and real partnerships will be needed. It is important to be aware of the meanings of the concept to be able to create purpose-built practices. Lohja could lead the way in this development for the province and further